Pastaopas: mikä pasta sopii mihinkin kastikkeeseen

Pasta on yksi helpoimmista arkiruoista, ja kaapissa on usein vähintään yksi paketti. Moni kuitenkin käyttää samaa muotoa kaikkeen, vaikka pastan muoto vaikuttaa siihen, miten kastike tarttuu ja miltä annos tuntuu suussa. Kun valitset muodon kastikkeen mukaan, lopputulos paranee ilman lisätyötä.

Pitkät pastat: spagetti, linguine ja fettuccine

Pitkät ja ohuet pastat, kuten spagetti ja capellini, sopivat parhaiten kevyisiin kastikkeisiin. Öljypohjaiset kastikkeet, valkosipuli, chili ja sileä tomaattikastike peittävät ohuen pastan tasaisesti.

Linguine on hieman litteämpi, ja se on perinteinen valinta esimerkiksi äyriäisten ja pestokastikkeen kanssa. Leveät nauhapastat, kuten fettuccine ja tagliatelle, kestävät täyteläisempiä kastikkeita. Kerma-, juusto- ja sienikastikkeet tarttuvat niiden leveään pintaan hyvin.

Lyhyet pastat: penne, fusilli, farfalle ja rigatoni

Lyhyet pastat ovat monikäyttöisiä, ja ne sopivat erityisesti paksumpiin ja paloja sisältäviin kastikkeisiin.

• Penne ja rigatoni ovat putkimaisia, joten kastike ja pienet palat menevät myös putken sisään. Ne ovat hyviä jauheliha- ja kasviskastikkeissa sekä uunipastoissa.
• Fusilli on kierteinen, ja sen urat pitävät kastikkeen hyvin. Se sopii myös pastasalaattiin. Kokeile esimerkiksi fusilli-pastaa.
• Farfalle eli rusettipasta on kaunis pastasalaateissa ja kevyissä kasviskastikkeissa.
• Makaroni on tuttu makaronilaatikosta ja juustoisista uuniruoista.

Täytettävät pastat, kuten cannelloni ja lasagnelevyt, ovat oma ryhmänsä. Ne vaativat hieman enemmän valmistelua, mutta sopivat hyvin viikonlopun uuniruoaksi. Koko valikoiman löydät pasta-tuoteryhmästä.

Täysjyvä, palkokasvi vai gluteeniton?

Perinteisen vehnäpastan rinnalle on tullut paljon vaihtoehtoja. Täysjyvä- ja kuitupitoiset pastat ovat maultaan hieman pähkinäisempiä ja rakenteeltaan tukevampia. Kikherne-, linssi- ja papupastat sisältävät palkokasveja, ja niiden maku on omanlaisensa. Ne sopivat hyvin voimakkaasti maustettuihin kastikkeisiin.

Keliaakikoille ja gluteenia välttäville on tarjolla gluteenittomia tuotteita, esimerkiksi maissista, riisistä tai palkokasveista valmistettuja pastoja. Gluteenittomat pastat voivat olla herkempiä ylikypsymiselle, joten keittoaikaa kannattaa seurata tarkasti.

Näin keität ja säilytät pastan

1. Käytä riittävästi vettä. Iso kattila ja runsas vesi estävät pastaa tarttumasta yhteen.
2. Suolaa vesi. Suola lisätään veteen, kun se kiehuu. Se maustaa pastan sisältä päin.
3. Seuraa pakkauksen keittoaikaa. Maista pastaa minuuttia ennen ohjeaikaa. Hyvä pasta on kypsä, mutta siinä on vielä hieman purutuntumaa.
4. Säästä keitinvettä. Ota kupillinen keitinvettä talteen ennen valuttamista. Tärkkelyspitoinen vesi auttaa kastiketta sitoutumaan pastaan.
5. Yhdistä pasta ja kastike pannulla. Kun sekoitat valutetun pastan kastikkeeseen ja annat sen olla hetken lämmöllä, maut yhdistyvät paremmin.

Yleinen virhe on huuhdella keitetty pasta kylmällä vedellä. Se poistaa pinnalta tärkkelyksen, jonka ansiosta kastike tarttuu. Huuhtelusta on hyötyä oikeastaan vain silloin, kun teet kylmää pastasalaattia ja haluat pastan jäähtyvän nopeasti.

Kuiva pasta säilyy avaamattomana pitkään, joten sitä kannattaa pitää kaapissa muutamaa eri muotoa. Hyvä perusvalikoima on esimerkiksi yksi pitkä pasta, yksi lyhyt pasta ja yksi uuniruokiin sopiva muoto. Avattu pakkaus kannattaa sulkea hyvin tai siirtää kannelliseen purkkiin, jotta pasta ei ime kosteutta tai kaapin hajuja.

Ylijäänyt keitetty pasta ei mene hukkaan: se sopii seuraavan päivän pastasalaattiin, munakkaaseen tai uunipaistokseen. Säilytä se jääkaapissa kannellisessa rasiassa ja sekoita joukkoon tilkka öljyä, jotta pasta ei liimaannu yhteen. Kun tunnet eri muodot ja niiden vahvuudet, arkiruoan suunnittelu helpottuu ja samasta perusraaka-aineesta syntyy monta erilaista ateriaa.